Vaarillani oli tapana sanoa: ”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”. Hyvää ja halpaa kun ei yleensä samassa paketissa saa. Pitääkö vanha sanonta paikkansa myös linuxilla toteutettujen kouluratkaisujen osalta?
Koulutoimet ovat usein perustelleet linuxiin siirtymistä kustannussäästöillä. Myös me Opinsysiltä olemme lisänneet vettä myllyyn ja kertoneet ratkaisumme säästävän tyypillisesti noin puolet koulun tietotekniikkakuluista. Säästöt syntyvät, kun koneiden elinkaari päätekäytössä on huomattavan pitkä ja ylläpito keskittyy PC-koneiden sijasta yksittäisiin palvelimiin.
Säästöjä siis tulee, mutta kuinka käy oppimisen? Kankaanpään tietohallintopäällikkö Jukka Ehto kommentoi asiaa osuvasti viime kesänä Kankaanpään Seudun jutussa: ”Säästöjä ei synny, mikäli opetus häiriintyy”. Näinhän se on – tietotekniikan on tarkoitus tehostaa ja helpottaa työskentelyä. Kouluissa siis oppimista.
Viimeksi linuxin vaikutusta oppimiseen nousi esiin, kun Kemi ilmoitti vaihtavansa koulujen Windows-koneet linux-päätteisiin. Uutinen on herättänyt paljon keskutelua esimerkiksi Tietokone-lehden tekemässä artikkelissa (160 kommenttia tätä juttua kirjoittaessani). Alla on poimittuna kyseisestä keskustelusta kaksi kommenttia, jotka nimenomaan liittyvät linuxin hinta vs. laatu -ominaisuuksiin.
Erkki K Kangas: Linuxia ei valittu, koska se oli hyvä, se valittiin, koska sen sai käyttöön uusimatta konekantaa ja maksamatta lisenssimaksuja. Sehän se oppilaitospanostuksen tärkein motiivi on: halpaa.
Lord of Files: Vanha viisaus: ”Hyvää ja halpaa ei ole.”
Voisiko linux tehdä tässä asiassa säännöstä poikkeuksen? Itse luonnollisesti uskon, että tekee, koska työtäni linuxiin pohjautuvan kouluratkaisun parissa teen. Alla muutama argumenttini linux-päätteiden laadullisista eduista:
- Luotettavuus. Päätejärjestelmässä ongelmat ovat tyypillisesti mallia ”kaikki tai ei mitään”. Eli jos palvelimet ja verkko toimivat, kaikki työpisteetkin toimivat. Jos taas palvelimet tai verkko eivät toimi, yksikään työpiste ei toimi. Kuulostaa riskialttiilta touhulta, mutta kun ylläpito hoidetaan kunnolla, on linux-päätteiden luotettavuus kovaa luokkaa. Koneet siis yksinkertaisesti toimivat, kun niitä tarvitaan.
- Nopeus. Linux-pääte kirjaa käyttäjän sisään noin viidessä sekunnissa. Kaikki Windowsia käyttäneet ovat varmasti törmänneet pitkiin kirjautumisaikoihin ja yllättäviin päivityksiin, jotka pakottavat käynnistämään koneen uudelleen. Linux-luokassa oppitunti kestää aivan oikeasti 45-minuuttia.
- Henkilökohtaiset tunnukset. Tämä ei sinäänsä ole linux-sidonaninen ominaisuus, mutta silti jostain syystä melko monessa Windows-koulussa on edelleen konekohtaiset tunnukset tai yksi yhteinen tunnus oppilaille. Henkilökohtainen tunnus tuo mittavia etuja opetukseen: omiin tiedostoihin pääsee käsiksi miltä koneelta tahansa (jopa siltä kotona olevalta winkkarilta), selaimen muisti kulkee tunnuksen mukana eli salasanat ja omat kirjanmerkit säilyvät käyttäjän profiilissa, yhdellä tunnuksella on mahdollista kirjautua verkossa oleviin opetussovelluksiin, tietoturva paranee jne. Tunnusten eduista on aikasemminkin ollut blogissamme juttua.
Siinä keskeisimpiä opetuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä, joista olemme linux-kouluilta saanut kiitosta. Pomminvarmaa vastausta kysymykseen ”Voiko hyvä olla halpaa?” en kuitenkaan voi linux-kouluratkaisun osalta antaa – laadullisia tekijöitä kun on hankala mitata. Käyttäjien vapaamuotoinen palaute on toistaiseksi parhaaksi havaitsemani mittari.
Eero Nukari
ps. Luonnollisesti on hyvä muistaa, että linxilla toteutetut kouluratkaisut vaihtelevat laadullisesti. Linux sinäänsä on vain työväline, jolla voidaan toteuttaa siinä missä hyvää myös huonoa jälkeä.
Viimeisimmät kommentit