Kemin kouluissa päätettiin vaihtaa opetuskäytössä olevat tietokoneet linux-käyttöjärjestelmään. Haastattelin sivistyspalvelukeskuksen mikrotukihenkilöä Antti Turusta, joka raottaa syitä linuxin valinnan taustalla.

Antti, miksi te Kemissä linuxin valitsitte? Sehän on vielä aika marginaalijärjestelmä kotikoneissa?

Antti Turunen:

Kemissä Linuxia on testattu ja käytetty pienimuotoisesti noin 10 koneen LTSP-verkossa jo vuodesta 2005 alkaen. Tästä kokeilusta saatujen hyvien kokemuksien perusteella vuonna 2009 ryhdyttiin miettimään, että voisiko tässä olla ratkaisu vanhenevien tietokoneiden pelastajaksi. Kustannuksia pitää yrittää leikata ja uusiin koneisiin ei ole varaa satsata siinä määrin kuin laitekanta vaatisi, joten Linux ts. LTSP-järjestelmä oli varteenotettava vaihtoehto. Keväällä 2009 yksi kouluista muutettiin koko oppilasverkon osalta meidän omalla ylläpidolla LTSP-järjestelmän piiriin. Se on sitä vielä tälläkin hetkellä vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen ylläpito siirtyy Opinsysille. Lisäksi opetuksessa käytetään avoimia ohjelmia. Tällä ratkaisulla varmistamme, että emme velvoita vanhempia hankkimaan kotiin kalliita ohjelmistoja, jotta oppilaat voivat harjoitella myös kotona tietotekniikan taitoja.

Linuxiin siirtyminen tapahtuu ilmeisesti muutamassa vaiheessa? Kerrotko hieman tarkemmin aikataulustanne.

Antti Turunen:

Linuxiin siirtyminen tosiaan tapahtuu neljässä vaiheessa. Toukokuussa 2009 siirtyi meidän omalla ylläpidolla yksi koulu pilottikokeiluun. Vuotta myöhemmin toukokussaa siirtyivät kolme koulua (Karihaaran koulu, Kivikon koulun Koivuharjun yksikkö sekä Hepolan koulu) Opinsysin ylläpitämään linux-järjestelmään.  Lukio puolestaan liittyi samaan järjestelmään elokuussa 2010 ja vuodenvaihteessa siirtyvät loputkin kouluista Opinsysin linux-järjestelmään. Tämä siirtyminen tehtiin näin sen vuoksi, että kolme ensimmäistä koulua olivat tietoteknisten laitteistojen osalta huonoimmassa kunnossa ja niihin haluttiin saada pikaisesti apua. Muiden koulujen osalta tilanne on kohtuullinen tai hyvä, joten niiden siirtyminen haluttiin ajoittaa myöhempään vaiheeseen.

Ensimmäiset koulut ovat siis jo linux-päätteet saaneet. Minkälaisia ovat kokemukset tähän mennessä?

Antti Turunen:

Ensimmäisissä kouluissa linux-järjestelmät ovat todella jo olleet käytössä ja palautteet ovat olleet positiivisia. Muutamassa paikassa kommentit ovat olleet jopa todella yllättyneitä, kuinka nopeita koneet voivatkaan olla. Käynnistyminen on todella nopeaa ja käytettävyys entiseen verrattuna aivan kuin uudella koneella työskentelisi. Kuten aina, myös negatiivista palautetta tulee. Esimerkiksi Opit-ympäristössä ei kaikki harjoitustehtävät toimikkaan, kun ne on toteutettu Shockwave-tekniikalla. Mutta vaihtoehtoisia ratkaisuita näihinkin löytyy, joten loppujen lopuksi kyseessä ei ole mikään niin valtavan suuri ongelma. Muutos siihen, että jokaisella oppilaalla ja opettajalla on henkilökohtainen käyttäjätunnus on lisännyt mielestäni tietoturvallisuutta todella paljon ja olipa opettaja tai oppilas millä tahansa koneella työskentelemässä, niin aina löytyy omat tiedostot työpöydältä tai kansioista.

Minkä kokoinen järjestelmästä lopulta tulee? Kuinka paljon on linux-päätteitä ja -käyttäjiä?

Antti Turunen:

Kun kaikki koulut on saatu liitettyä järjestelmään, niin laitemäärä tulee olemaan noin 500 päätettä. Käyttäjiä järjestelmässä on tämän jälkeen noin 3300.

Saako teidän ratkaisuun kiinnostuneet tulla tutustumaan?

Antti Turunen:

Saa tulla tutustumaan. Esittelemme mielellämme käytössä olevan järjestelmän.

Kiitokset haastattelusta Antille!

Eero Nukari