Digihullutuksesta koulun tarkoitukseen

Tällä viikolla BBC:n suuri uutinen on, että digitaalisuus ei auta oppimista. Tietokoneet ja pädit eivät paranna oppimistuloksia ollenkaan.

Ja meillä digiloikataan…

 

Motivaatio ajaa meitä kaikkia

Oppimiseen vaikuttaa isosti vain muutama tekijä. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä on tärkein. Heti sen jälkeen tärkeintä on motivaatio, myös opettajan motivaatio. Nämä vaikuttavat oppimiseen enemmän kuin kaikki muut tekijät yhteensä! Ihan oikeasti – kaikella tekniikalla ja kirjoilla on viime kädessä pienempi vaikutus. Motivaatio on ehkä autettavissa koulun ulkopuolelta.

Eräälle opettajalle tapahtui kesän aikana onnettomuus. Hänen luokkaansa oli hankittu uusi dokumenttikamera. Laitteen myynyt firma oli tuonut sen loman aikana pöydälle. Kamera toimii hienosti, mutta tietokoneen kuva ei näy luokan seinällä millään konstilla.

Vastaukset: ”Tämä nyt ei oo meidän vastuulla, kysele apua jostain muualta”, eivät lämmitä. Kursseja ei saa pidettyä suunnitellusti, kun systeemit eivät toimi.

Miten tämä vaikuttaa motivaatioon?

Miten opettajan motivaatio kohenee ”Et vaan osaa” -viisastelusta?

Mihin digillä pyritään?

Koululla on päämäärä: Rakentaa oppilaille valmius ymmärtää maailmaa ja muuttaa sitä.

Koulu kehittää montaa päämäärään pääsemisen kannalta tarpeellista taitoa. Mitä niistä voi digi-parantaa? Onko jotain joita ei voi ilman digiä saavuttaa?

 

Päämäärää kohti vievät ainakin:

• Sosiaaliset taidot ja ihmisen ymmärtäminen
• Sujuva lukutaito, tiedon hankinta, ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
• Muihin vaikuttaminen; esiintymällä, kirjoittamalla, muilla keinoilla
• Kyky oppia uutta ja innostua

 

Jauhaminen sikseen, mitä pitää tehdä?

Millä voi digi-aloittaa käytännössä

1) Tee sitä mikä onnistuu riippumatta muista – ottakaa kuvia ja videoita

• Tutustukaa itse otettujen kuvien kanssa eri ilmiöihin
• Vinkki: Dokumenttikamera tai puhelin kädestä käteen kiertäen ovat toimivia ratkaisuja kuvan näyttämiseen. Älä jumita kuvien siirtoon laitteelta toiselle ja näyttämisen vaikeuteen

2) Kirjoittakaa näppäimistöllä

• Lapset eivät kirjoita missään muualla näppäimistöllä
• Kaksipeukalojärjestelmä on parhaimmillaankin vain 1/3-osa kunnolla osatun kymmensormijärjestelmän nopeudesta
• Kirjoitetun tekstin tarve kasvaa kaikkialla
• Vinkki: ktouch, typingmaster ja webistä löytyvät ilmaiset kirjoitusharjoitteluohjelmat

 

3) Harjoitelkaa muutamia perustyökaluja

• videon teko
• webissä toimiva kirjoitusohjelma, google docs tai vastaava (Huom! ”tavallinen” testinkäsittelyohjelma on menneisyyttä näissä asioissa. Sillä ei pääse siirtymään seuraavaan vaiheeseen, eli yhdessä tekemiseen)
• asioiden visualisointiin soveltuva työkalu: Prezi (yli 13-vuotiaille, käyttöehdot rajoittavat), miellekarttaohjelma, esitysohjelma (Huom! Tavallinen powerpoint menettelee, mutta siinä on sama ongelma kuin vanhoissa tekstinkäsittelyohjelmissa)
• Hakukoneen käyttö – Olen ihan tosissani. Me emme osaa googlata. Kun ihan oikeasti ymmärtää mitä hakee ja missä olevaa tietoa voisi edes teoriassa saada, on jo superasiantuntija. Tästä kirjoitan lisää tulevaisuudessa (jos muistan ja jaksan)

 

Näiden jälkeen voi jatkaa yhdessä tekemistä välineiden avulla. Sitä ennen on vielä yksi muistilistan kohta rehtoreille ja asiaan vaikuttamaan pystyville:

4) Tietoverkko – Langattomien laitteiden käyttöön tarvitaan sujuva ja ennen kaikkea kaikille avoin langaton lähiverkko. Tunnistautumiset ja laitteiden rekisteröintikoodit vievät homman pieleen.

 

Jouni Lintu