Koulun tietotekniikan kustannuksista, koska sitä on minulta monesti pyydetty. Tässä ensimmäisessä kustannuskirjoituksessa kerron kokemuksistani kustannusten jäljittämisestä. Seuraavassa osassa kerron kuinka omat palvelumme vaikuttavat koulun kustannuksiin ja millaisia konsteja kustannusten laskuun käytämme.
Yksi kertoo heidän kunnassaan koulun tietokoneen maksavan 2500 € vuodessa. Toinen väittää sen maksavan 70 €!
Kustannuksia usein sivutaan, kun keskustelemme koulujen tietotekniikasta. Ääripäät näkemyksissä tietokoneen vuosikustannuksista ovat olleet 70 euroa ja 2500 euroa. Vain kunta ja puhuja on vaihtunut.
Mitä 35-kertainen ero kustannuksessa tarkoittaa?
Onko kumpikaan näkemys lähelläkään oikeaa? Onko oikeaa tapaa selvittää kustannusta olemassakaan? Mikä tietokoneen, pädin, tai jonkin muun pikkulaitteen kustannuksen laskemisessa on vaikeaa?
Mikä maksaa?
Tietokone kuluttaa sähköä pahimmillaan 200 €:lla vuodessa
Tietokoneen kustannukseen kuuluu sen ostohinta, mutta millä tavalla se muutetaan vuosikustannukseksi?
Asennustyö on selvä tapaus, jos se ostetaan ulkopuoliselta, joka laskuttaa siitä yksiselitteisen euromäärän. Miten käsitellään ”ilmaisen” oman väen tekemää työtä?
Samalla tavalla on käsiteltävä ainakin seuraavat kustannuserät:
- lisälaitteet
- tietoliikenteen kustannus
- ohjelmistolisenssit
- ohjelmistojen asentaminen ja päivittämistyö
- laitteiden vikojen selvitys ja korjaus
- opettajien tukeminen ja neuvominen
- opettajien koulutus niiden käyttöön
- kaikki piilossa oleva ”taustatekniikka” (mm. laitesalit ja -kaapit)
On myös yllättäviä kustannuseriä, joita ei ole yhdistetty koulun tietotekniikkaan. Sähkön puutteen huomaa heti, mutta sen kustannusta en ainakaan minä osannut hahmottaa edes suuruusluokkana.
Yhden ainoan uuden tietokoneen kuluttama sähkö maksaa pahimmillaan 200 € vuodessa!
Tässä on aikamoinen ristiriita halvimman vuosikustannuksen – 70 € kokonaisvuosikustannus ei tunnu uskottavalta! Parhaimmillaankin opettajan tietokone kuluttaa lähes puolet tuosta 70 € vuosibudjetista jo sähkönä.
Näkökannan laajuuskin vaikuttaa? Selvitetäänkö asiaa sen mukaan kuinka paljon rahaa kaupunki maksaa kassastaan? Tarkastellaanko asiaa kouluviraston kustannuspaikan kannalta – tai tietohallinnon? Sama on ajan kanssa. Onko sillä väliä, mitä kustannuksia tulee viiden vuoden päästä – tai vuoden päästä – entä ensi kuussa?
Miten lasketaan?
Asian voi yksinkertaistaa kahteen osaan:
- hankintakustannukseen, joka maksetaan kerralla
- ylläpitokustannukset, joista tulee kuluja vuosittain
Sen jälkeen lasketaan kustannukset vaikkapa kuuden vuoden ajalta. Epäselvät ja vaikeat kustannukset unohdetaan toistaiseksi – vaikkapa sähkö.
Alla on kaavio, jossa on tavallisen koulun tietotekniikan kustannus. Koululla on 300 oppilasta ja sata tietokonetta.
Kustannuksia tarkastellaan kuuden vuoden aikana. Ensimmäisenä ostetaan koneet. Kolmen vuoden päästä ne uusitaan. Näistä aiheutuu kertakustannus vuosille 1 ja 4. Lisäksi kaikille vuosille tulee jatkuvia kustannuksia tietoliikenteestä ja ylläpitotyöstä.
Yhden ainoan alakoulun tvt maksaa kuudessa vuodessa melkoisesti, noin 270 000 €. Hankintavuosina rahaa kuluu yli 80 000 € ja välivuosinakin noin 25 000 €.
Laskelmaan otettiin vain laitteiden hankinta asennuksineen, tietoliikenne ja aivan välttämätön tekninen työ. Laitemäärä, 100 kpl, on tasolla joka vain rimaa hipoen vastaa Opetushallituksen suositusta kymmenen vuoden takaa. Esimerkkikoulun sadasta tietokoneesta oppilaiden käyttöön riittää noin 80 kappaletta, joka tarkoittaa noin 4,5-5 oppilatta tietokonetta kohden.
Laitteiden uusiminen on kallista. Jokaisen uusinnan pienikin viivästäminen säästää, mutta miten sen voi tehdä fiksusti? Mitä muuta koulun ja tietohallinnon kannattaa tehdä? Jatkoa tulee seuraavassa kirjoituksessa.
Jouni Lintu
Viimeisimmät kommentit