Smartboard tuli mukaan testiin lyhyellä varoitusajalla ja siten sille varattiin aikaa sen mukaan mitä muilta laitteilta jäi. Smartin käyttö linuxilla on kuitenkin jo ennestää Opinsysin porukalle melko tuttua. Testiin saatu SB680 antoi kuitenkin mahdollisuuden tutustua tuotantojärjestelmien ulkopuolella kyseiseen laitteeseen ja toimintaan uusimmalla Smartin Notebook -versiolla. SB680:n kosketus pohjautuu muovikalvoon, joka tulkitsee kosketuksen pintaa painamalla. Sitä voi siis ohjata suoraan sormella tai mukana tulevilla ”kynillä”. Testilaitteessa ei ollut kaiuttimia tai äänikorttia joten niiden toimintaa ei testattu.
Smartboard ja linux
Smartin pitkä linux-historia näkyi selvästi ohjelmistojen laadussa ja viimeistelyssä. Etenkin uusin ohjelmistoversio korjaa paljon niitä ylläpidollisia murheita, joita laitteen kanssa on aiemmin ilmennyt. Smart tarjoaa Ubuntulle ohjelmistostaan nykyään valmiit deb-paketit, jotka vaikuttavat myös poikkeuksellisen hyvin tehdyiltä. Smartin ohjelmisto oli tarjolla niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
Smartboardin asennuspakettien mukana tulee laitteen tarvitsemat ajurit sekä tietysti perinteinen Notebook -ohjelmisto. Testattaessa laite lähti toimimaan eri ympäristöissä suoraan, ilman mitään sen kummempaa säätämistä. Smartin ohjelmisto oli joukosta ainoa, joka asentui ilman merkittäviä ongelmia, niin normaaliin Ubuntu -työasemaan kuin esimerkiksi omassa järjestelmässä käyttämäämme ltsp -päätekuvaan. Muilla on tässä suhteessa paljon opittavaa.
Laitteen kalibrointi käynnistyy valikoiden tai paneelikuvakkeen kautta. Useamman näytön tilanteessa Smartin ohjelmisto toimi erittäin mallikkaasti. Kalibrointi onnistui hienosti myös jatketulla työpöydällä, jolloin aktiivitaulun kuva valittiin välilyöntiä painamalla.
Toiminnoiltaan Smartin käyttö on kohtalaisen jouhevaa. Laitteesta on pyritty tekemään fyysisesti normaalin tussitaulun ideaa toteuttava. Taulun mukana tulee neljä eri väristä ”kynää”, joiden nostaminen koloistaan aktivoi ohjelman käyttämään tiettyä väriä. Myös pyyhkiminen tapahtuu perinteistä sientä muistuttavalla muovi sienellä. Näin kokemattomallakaan opettajalla ei aika mene valikoista kumitustoiminnon etsimiseen vaan se löytyy aika luontevasta paikasta. Käytännöllinen toiminto ohjelmistossa oli myös näytönpäälle piirtämisen toteutus, joka aktivoituu mikäli Notebook-ohjelmisto ei ole päällä ja käyttäjä nostaa jonkin kynistä.
Vasteaika Smartilla ei ollut nopeimmasta päästä ja piirrettäessä jälki näytölle tulee tyypillisesti hieman perässä. Piirretty jälki on kuitenkin tarkka ja nopeita liikkeitä tehtäessä taululle tulee se mitä on haluttukin, vaikkakin aavistuksen sormen liikkeiden jälkeen. Laitteistoresurssien kulutukselta Smart oli melko maltillinen, mutta flash-objektien ja videontoiston yhteydessä toiminta hidastuu merkittävästi.
Ainoat tekniset ongelmat Smartin linux-ohjelmistossa aiheutuvat lähinnä huolettomasta tiedostojen oikeuspolitiikasta. Hämminkiä ne voivat aiheuttaa lähinnä monen käyttäjän järjestelmissä, jolloin asiattomat henkilöt voivat päästä tekemään ohjelmiston tiedostoille pahojaan. Tiedostojen oikeusongelmat olivat smartissa kuitenkin paljon vähäisempiä kuin kilpailijoilla. Tarkemmat kuvaukset Smartin ohjelmisto-ongelmista löytyvät artikkelin lopusta.
Normaalikäytössä suurempia, toistettavissa olevia ongelmia Smartin kanssa ei ilmennyt. Ainakin kerran taulu meni täysin jumitilaan, jonka jälkeen se ei enää tunnistanut mitään kosketusta. Myöskään näytön kalibrointi ei tämän jälkeen toiminut ja virtuaalinäppäimistöä ei enää saanut auki. Ongelmaa ei kuitenkaan saatu enää toistettua ja se korjautui koneen uudelleen käynnistyksen jälkeen. Varsinainen syy jäi siis arvoitukseksi, mutta on mahdollista että jumitus aiheutui jossain vaiheessa virtuaalinäppäimistöä käytettäessä.
Uutena ominaisuutena Notebook-ohjelmistoon oli tullut kauanodotettu käsialatunnustus. Toiminto ei kuitenkaan ollut vielä kovinkaan viimeistelty. Ongelmia ilmeni esimerkiksi suomenkielen sanojen tunnistuksessa. Ääkkösten tunnistamiseksi tuli kieleksi valita englannin sijaan esimerkiksi saksa, koska suomea ei käsialantunnistus suoraan tukenut. Lisäksi käsialantunnistuksessa oli ärsyttävä bugi, joka tekstiä tunnistettaessa heitti viimeisen kirjaimen aina eri riville. Esimerkiksi Prometheanissa tekstintunnistus toimi Notebookia luotettavammin.
Yleisarvio
+ Ohelman linux-tuki viety pitkälle ja ohjelman paketointi on viimeistelty
+ Voi käyttää sormella
+ Kahden näytön tuki toimii hyvin
– Käsialatunnistus on keskeneräinen
– Piirron latenssi on välillä suuri
Bugit
Seuraavassa on lueteltu Smart Boardin ohjelmiston teknisiä ongelmia ja muita bugeja:
- Notebookin tekstitunnistustyökalu toimii huonosti suomenkielellä. Lisäksi viimeinen tunnistettu merkki menee aina seuraavalle riville.
- Luo joitakin globaalisti kirjoitettavia tiedostoja ja hakemistoja. Tämä ei ole hyvä käytäntö monen käyttäjän ympäristössä, vaan pitäisi pyrkiä käyttämään käyttäjien omia kotihakemistoja näiden sijaan, tai globaaleja kirjoitussuojattuina. Tiedostot: /etc/xdg/SMART Technologies.conf, /etc/xdg/SMART Technologies/SMART Notebook.conf, /opt/SMART Technologies/common/data, /opt/SMART Technologies/common/data/.mp.1.1.dat, /opt/SMART Technologies/common/data/.vp.1.2.dat
- Asennuspaketit luovat käynnistystiedostoja /usr/share/applications alle ilman että niitä on listattu mihinkään smart-* pakettiin kuuluviksi
- Binääreissä ja hakemistoissa on välilyöntejä, tämä ei oikein sovi Unix-käytäntöihin
-Antti Sokero (Tekninen selvitys Juha Erkkilä ja Veli-Matti Lintu)
Viimeisimmät kommentit