Case Kauniainen

Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi on alakoulun, (Mäntymäen koulu), yläkoulun (Kasavuoren
koulu) ja lukion kokonaisuus. Oppilaita on yhteensä noin 1250. Kaupungissa on lisäksi samankokoinen ruotsinkielinen koulutoimi.

Pitkä yhteistyö

Kauniaisten suomenkielisellä koulutoimella oli tvt-ongelma. Laitteita oli, mutta ne eivät toimineet. Niitä oli hankittu kovalla työllä jo kymmenen vuoden ajan. Kuitenkin vain kuutisenkymmentä tietokonetta oli toimintakunnossa. Loput lojuivat käyttämättöminä kouluilla odottamassa korjauksia.

Yhteistyömme alkoi Educa-messuilla 2007. Kasavuoren koulun rehtori Riitta Rekiranta ja kehityskoordinaattori Allan Schneitz neuvottelivat kanssani messukahvilassa. Vuoden ikäinen esikoispoikani Joonas oli kanssani tauolla ja siinä pikkutaaperoa syöttäessäni neuvottelimme. Silloin uusinta uutta olivat Linux-ohutpäätejärjestelmät. Niiden maine oli kiirinyt jo Kauniaisiinkin. Olimme puolentoista vuoden aikana rakentaneet niihin perustuvia koulujen tietokoneluokkia eri puolille Suomea. Lehdet kirjoittivat asiasta.

Teimme Kasavuoren koululle muutaman kymmenen tietokoneen systeemin koekäyttöön kevääksi. Siten yhteistyö sai alkunsa. Hankinta laajemmalle järjestelmälle hoitui nopeasti. Jo kesällä rakensimme kaikkien suomenkielisten koulujen laajuisen tietokonejärjestelmän. Kaikki kouluilla olleet tietokoneet otettiin silloin käyttöön uudelleen. Toimimattomat laitteet elpyivät henkiin, kun ne käynnistyivät lähiverkon palvelimelta.

Jokainen opettaja ja oppilas sai oman käyttäjätunnuksen. Kaikki tietokoneet toimivat samaisilla tunnuksilla. Työn pystyi aloittamaan yhdellä tietokoneella ja jatkamaan millä tahansa toisella. Kaikki tiedot olivat juuri siinä, mihin ne olivat jääneet.

Seuraavat pari vuotta tehtiin historiaa. Tietotekniikka tuli osaksi koulujen arkipäivää. Laitteet, ohjelmistot ja tuki pelasivat yhteen. Samalla rahalla saatiin aikaan paljon entistä enemmän. Kustannukset puolittuivat ja samaan aikaan taso nousi. Kuuluisa VTT:n tutkimus kertoi tulokset.

Arki oli Opinsysillä kovaa työtä. Koko ajan opittiin lisää opettajien tarpeista. Kauniaisten väki oli paljon aktiivisempaa kuin muilla asiakaskouluillamme, joita olikin kertynyt jo kymmeniä.

Muutamassa vuodessa tietokoneiden määrä kasvoi ja samalla niiden käyttövarmuus kasvoi entistä enemmän. Satunnaisia ongelmia oli hyvin vähän. Tämä oli tulosta ankarasta keskittymisestä tekniikan perusteiden kohentamiseen. Silloin saivat alkunsa Opinsysin oma Linux-paketti ja sen hallintatyökalut. Jälkimmäisestä kasvoi paljon myöhemmin Digialustamme. Välillä kului vuosia sekä yksi Tekes-projekti.

Kauniaisissa huomio ja raha keskitettiin uuden kehittämiseen. Allan Schneitzin vetämänä kehitettiin uusia tapoja sähköiseen oppimiseen ja oppimateriaalien käyttöön. Näissä töissä mukaan tuli uusia kehittäjäkumppaneita. Kaikkea ei yritettykään tehdä Opinsysillä, vaan yhteistyössä uusien kumppanien kanssa.

Laitteiden määrä on kasvanut valtavasti. Alkuun kouluilla oli vain kuutisenkymmentä toimivaa tietokonetta. Nyt tietokoneita on jo yli kuusisataa ja mobiililaitteet päälle. Laitetyypit ovat moninaistuneet. Alkuun muutama kymmenen pöytätietokonetta riitti pitkälle. Käyttö kasvoi. Laitteita tuli satoja lisää. Kokeilimme minikannettavia, tablettitietokoneita, kännyköitä ja tehokkaita läppäreitä.

Suurin oppi oli, että yhtä ainoaa oikeaa laitetta ei ole. Yksi laitetyyppi ei ole sopiva kaikkeen.

Alkuun yhteisessä käytössä olevat pöytätietokoneet olivat ainoita laitteita. Muuta ei ollut. Tärkeää oli saada jokaiselle oppilaalle oma käyttäjätunnus ja jokainen kone toiminnaltaan samanlaiseksi: ei
ollut enää väliä mille laitteelle menee. Kaikki tiedot ja työt ovat juuri niillä paikoillaan, mille ne ovat edellisellä laitteella jääneet.

Kannettavien tietokoneiden mukana tuli joustavuutta. Aina ei tarvinnut mennä ATK-luokkaan. Läppärit saa sinne missä lapsetkin ovat. Kolikon kääntöpuoli on lisääntynyt vaiva. Laitteita pitää ladata, hakea ja viedä pois. Homma toimii, jos oppilaat auttavat – muuten opettajan vaiva kasvaa tarpeettoman suureksi. Läppäreiden käyttöikä on perinteisiä koneita lyhyempi ja vuosikustannus selvästi niitä suurempi.

Pöytätietokoneiden määrä lisääntyi samalla kun kannettavat tulivat. Niitä sijoitettiin ympäri taloa.
Joka luokassa tai sen läheisyydessä on tietokoneita käytettävissä. Läppäreitä on lisäksi saatavilla tilanteisiin, joissa suurelle joukolle tarvitaan laitteita.

Tableteista

Yhdessä vaiheessa tabletit näyttivät olevan tulevaisuus. Amerikassa Steve Jobs visioi niiden hävittävän oppikirjat. Niiden piti olla helppokäyttöisempiä kuin tietokoneet. Käyttöä kokeiltiin Kauniaisissakin ja niillekin löytyi käyttöä. Edelleen niitä käytetään alimmilla luokilla, varsinkin kuvien ottamisessa ja yksittäisten opetusohjelmien käytössä. Kaikkeen niistä ei kuitenkaan ollut.

Oppilaiden mielestä ”oikea tietokone” on työskentelyväline ja tabletti hupilaite. Jarmo Ranta, Mäntymäen koulun rehtori, kertoo tämän johtaneen siihen, että tietokoneet ja älypuhelimet ovat nykyisin tärkeimmät alakoululaistenkin digityökalut.

Tabletilla oli järkevä paikka ennen älypuhelimia. Nykyään älypuhelimet ovat korvanneet tabletit niiden tärkeimmillä vahvuusalueilla. Lähestulkoon jokaisella on taskussaan älypuhelin, joka on käytettävissä milloin vaan: yhä harvemmalla on tabletti aina käytettävissään.

Nykytila ja tulevaisuuden näkymät

Kannettavia tietokoneita on paljon. Peruskoulussa niitä riittää aina kaikille tarvitseville. Ne on sijoitettu luokkiin kiinteille hyllyille, jossa ne ovat latauksessa. Oppilaat ottavat niitä käyttöön tarpeen mukaan. Kiinteitä tietokoneita on myös monessa paikassa kouluilla. Ne ovat helposti saavutettavissa paikoissa, jotta käyttö on sujuvaa.

Viimeisen vuoden aikana kannettavien tietokoneiden määrä on kasvanut nopeasti. Lisäys on tullut
Opinsysin uusiokannettavista. Niiden ansiosta määrä on kasvanut noin kolme kertaa nopeammin kuin aiemmilla uusina ostetuilla laitteilla.

Lukiossa opiskelijat ostavat itselleen laitteen. Heillä on vapaus valita sopiva laite. Osa hankkii Opinsysin lukiolaiskannettava.fi-verkkokaupasta laitteen, osa jotain muuta. Kaikilla kuitenkin on kannettava tietokone käytettävissään.

Langattomien verkkojen merkitys on kasvanut radikaalisti. Koulussa on enemmän päälläolevia laitteita kuin siellä on oppilaita. Taskuissa oleville mobiililaitteille tarvitaan kunnollinen tietoliikenneyhteys. Pelkällä mobiilidatalla ei kouluissa pärjää sen jälkeen, kun opetuksessa aletaan kunnolla hyödyntää laitteita. Operaattoreiden verkot menevät tukkoon, ja opetus vaikeutuu. Koulun oma hyvin suurikapasiteettinen langaton lähiverkko on pedagogisesti tärkein juttu. Se tuo joustavuutta: opettaja voi oppilaineen tehdä mitä vaan millä tahansa laitteilla ilman pelkoa verkon toimimattomuudesta. Toisaalta tökkivä verkko turhauttaa ja jumittaa pedagogisesti toimivat käytännöt, tehden opetustyöstä tarpeettoman vaikeaa. Järkevä opettaja luopuu asioista, jotka eivät toimi halutulla tavalla.

Kauniaisissa on päivisin käytössä noin 2,1 lähiverkkoon kytkeytynyttä mobiililaitetta oppilasta kohden.
Se määrä pelkkiä mobiililaitteita on yhtä aikaa yhdistyneenä verkkoon. Määrä tuntuu edelleen uskomattomalta, sillä käytössä on myös satoja kiinteitä tietokoneita. Niitäkin käytetään koko ajan.

Langattomissa verkoissa käytämme kahta tekniikkaa: tavallisia tukiasemalaitteita ja sovitinmoduuleita. Sovitinmoduulit ovat kiinteään tietokoneeseen tai infotv-laitteeseen asennettavia antenneja. Niiden avulla laite toimii langattoman verkon tukiasemana.

Opetuksessa käytetään Opinsysin digitekniikan lisäksi Unelmakoulu- / Dream-alustaa ja Googlen GAFE-palvelua. Oppilaat ja opettajat käyttävät omia puhelimiaan yhdessä tietokonelaitteiden kanssa. He eivät ole riippuvaisia tietystä laitteesta, vaan voivat käyttää mitä tahansa tietokonetta työn jatkamiseen. Puhelin on puolestaan aina mukana. Sillä kuvataan ja tarkastetaan tietoja.

Alakouluissa on alettu siirtyä sähköisiin oppikirjoihin alkaen matematiikasta. Oppilaat ja vanhemmat ovat hyvin innostuneita. Opettajat ovat varauksellisempia.

Perinteisten vihkojen lisäksi käytössä on sähköinen oppikirja. Harjoituksien teko onnistuu näin sähköisesti sekä paperilla. Opettaja ja vanhemmat saavat palautetta sekä sähköisten harjoitusten teosta että oppilaan edistymistä. Käytännön kokemukset ohjaavat etenemistä. Sähköisten kirjojen kanssa kannettavien tietokoneiden käyttö lisääntyy entisestään.

Tutkimuksista

Kauniaisten toimintatapaa ja tuloksia on tutkittu moneen kertaan. VTT ja eri yliopistotutkijat ovat todentaneet ja yksilöineet saavutetut hyödyt. Erityisen kiinnostava ja hyvin tutkittu on hankintamalli, jossa koulut ja koulutoimi saavat vaikuttaa itseään koskeviin tietoteknisiin päätöksiin. Kauniainen toimii vähemmillä kustannuksilla ja paremmin kuin tavalliset kunnat. Erityisesti ero naapurikuntiin on hyvin suuri. Ero säilyy vuodesta toiseen käytettyjen palvelujen kehittyessäkin.

Tutkimusraportit:
VTT Symposium on Service Innovation S271. 2011 (saatavana internetistä)
ICEMI 2014, Leviäkangas et. al; Dream School Revised