Yhä useammassa koulussa on nykyisin langaton wlan-verkko opettajien ja oppilaiden käytössä. Monessa koulussa langaton verkko on rakennettu koulun omien kannettavien käyttöön, mutta monesti verkkoa voi käyttää myös omien laitteiden kanssa. Linux-kannettavien yleistyessä kouluilla olen törmännyt viime aikoina moniin langattomiin verkkoihin liittyviin ongelmiin, joita olen kirjannut tähän. Tässä luetellut ongelmat koskevat niin linux-, windows- ja mac-koneita kuin älypuhelimiakin.

En ota tässä kantaa erilaisten toteutustapojen tietoturvakysymyksiin tai eri valmistajien laitteiden vertailuun, vaan keskityn konkreettisiin ongelmiin, jotka ovat haitanneet opetusta kouluilla.

Tukiasemien sijoittelu – Rakennuksessa on useampia tukiasemia, jotka kattavat koko tilan, mutta pääkäyttöpaikkaan, jossa on yhdessä luokkatilassa kymmeniä kannettavia, ei yksikään tukiasema kuulunut hyvin. Tämä aiheutti jatkuvaa hyppimistä tukiasemalta toiselle huonossa kuuluvuudessa. Nopeudet tippuivat myös niin alas, että yhden koneen suuri tiedostosiirto tukki yhden tukiaseman kokonaan. Kannettavilla oli päällä automaattinen päivitysten haku, jolloin verkko käytännössä romahti kokonaan koneita käynnistettäessä, kun päivityspaketit olivat isoja.

Kanavien päällekkäisyys – Useita tukiasemia samalla kanavalla näkyy aina silloin tällöin. Tällainen asetus tarvitaan tilanteessa, jossa yksi tukiasema lähettää edelleen seuraavalle verkon liikennettä, mutta jos jokaisella tukiasemalla on lankaverkon yhteys, saman kanavan käyttö usealla tukiasemalla hidastaa verkkoa.

Rikkinäisiä tukiasemia – Vastaan on tullut myös rikkinäisiä tukiasemia, jotka hävisivät kokonaan verkosta, kun liikennettä tuli paljon. Yksittäiset tukiasemat olivat toimineet asennettaessa täysin ongelmitta ja palvelleet jo vuosia, mutta jossain vaiheessa ne olivat vain hajonneet ja alkaneet käyttäytyä oudosti. Vika paljastui, kun käyttäjät latasivat isoja sähköpostin liitetiedostoja. Koulun ulkoinen nettiyhteys oli nopeampi kuin 802.11g-verkon siirtokyky ja jo yhden ison tiedoston siirto kaatoi tukiaseman. Kaatuminen näkyi niin, että tukiasema ei vastannut enää mihinkään, eikä se lähettänyt enää myöskään beacon-viestejä, jolloin laitteet vaihtoivat toiselle tukiasemalle, joka kuului juuri ja juuri. Yhteydet tähän toiseen tukiasemaan olivat hitaita ja katkesivat satunnaisesti huonon kuuluvuuden takia, jolloin yhteyksiin tuli jälleen lisää katkoksia.

Piilotetut verkot – Piilotetut verkot aiheuttavat harmaita hiuksia ympäristöissä, joissa kirjautuminen kannettaville tapahtuu langattoman verkon kautta. Tällöin langattoman verkon tulee olla ylhäällä ennen kuin kirjautuminen onnistuu. Piilotettuun verkkoon liittyminen on kuitenkin monesti hitaampaa ja epävarmempaa kuin näkyvään verkkoon liittyminen, joten kirjautuminen ei onnistu heti koneen käynnistyttyä. Lisäksi piilotettuun verkkoon automaattisesti liittyminen aiheuttaa runsaasti turhaa huutelua tukiasemille, jos kannettava viedään pois koulun verkon ulottuvilta. Koska kone ei tiedä, mikä tukiasema palvelee haluttua verkkoa, se joutuu kyselemään verkkoa jatkuvasti.

IP-alueen rajallisuus – moni langaton verkko tehdään aluksi käyttäen pientä DHCP-osoitealuetta, mutta laitteiden määrän kasvaessa alkuperäinen alue käy helposti pieneksi. Jos DHCP-palvelin jakaa osoitteet pitkäksi aikaa, varattu osoitealue kasvaa vielä suuremmaksi; vaikka laitteita ei olisi kerralla verkossa kovin montaa, päivän aikana verkossa käyviä kannettavia ja älypuhelimia on moninkertainen määrä. Käyttäjille tämä näkyy niin, ettei kone saa DHCP-palvelimelta osoitetta, jolloin langatonta verkkoa ei voi käyttää. DHCP-palvelimen jakamien osoitteiden voimassaoloaika kannattaakin laittaa tarpeeksi lyhyeksi ja mitoittaa koko verkon osoitealueen koko riittävän isoksi, etteivät osoitteet pääse loppumaan kesken, vaikka laitemäärä kasvaisi runsaastikin.

Salaisen avaimen kirjoitusasu – Viimeisempänä vielä käytettävyyteen vaikuttavana asiana on tullut vastaan salatun verkon salausavain, jossa oli merkkejä, joita en onnistunut näppäimistöltä tuottamaan. Samoin osa kirjaimista ja numeroista on niin lähellä toisiaan tulostettuna, että käyttäjillä voi olla vaikeuksia syöttää niitä omiin laitteisiinsa.

Veli-Matti Lintu